Pimeydestä valoon

Lyhyestä virsi kaunis


Olen parantanut itse itseni keskivaikeasta masennuksesta, pyörätuolista takaisin toimintakuntoiseksi ja löytänyt tavan, miten mieli, keho ja sielu pääsee tasapainoon ja harmoniaan.

Olen hyvin nöyrä näiden kaikkien osaamisteni äärellä ja haluan sanoa sinulle, rakas ihminen, että olen kulkenut pitkän polun mielen sopukoiden, todellisen fyysisen ja henkisen helvetin läpi pimeydestä tähän valoon. Olen aina rakastanut maailmaa ja sen ihmisiä, eläimiä ja luontoa ja kaikki epäoikeudenmukaisuus, sodat, suoranainen pahuus ja pimeys on aina saanut minut voimaan pahoin. Opin kuitenkin tämän pitkän kasvutarinani ja matkani aikana, miten kohdata asioita, miten ajatella asioista ja millä tavoin voimme todella voida hyvin. Se kaikki pitää sisällään monia eri keinoja ja tapoja ja yhtä täysin oikeaa ja kaikille sopivaa tapaa ei ole, koska olemme jokainen yksilö. Näiden oppieni, omien kykyjeni, tietoisuuteni ja kehitykseni ansiosta pystyn tarjoamaan kokonaisvaltaista osaamista ja apua auttaa aivan jokaista. Lisäksi minulla on sellaiset verkostot olemassa, että kukaan ei jää ilman apua kauttani.

Minulle ensisijaisen tärkeää on toimia yhdessä jokaista meitä varten yhteisöllisinä, kumppaneina, ystävinä, rakkaina - ihminen ihmiselle jokaisesta meistä välittäen, arvostaen ja kunnioittaen.

Jos haluat lukea aikaisempia ajatuksiani ja pohdintojani matkani varrelta, niitä löytyy mm. osoitteesta https://sariturunen.wordpress.com

Varjojen ja valojen leikki

Tämän ihmiselämän kokemus:

Olen lapsesta saakka ollut ääri rehellinen totuuden torvi ja kiltti, arvostava, kunnioittava ja ystävällinen kaikkia ja kaikkea kohtaan. Oli kyse sitten ihmisistä, eläimistä, luonnosta, ruoasta - mistä tahansa. Tämä on myös tuntunut taakalta, koska minut on ymmärretty väärin, sanojani on vääritelty, minusta on väitetty muuta mitä olen.

Ihmisenä koin jo varhaisessa vaiheessa psyykkisiä traumoja mm. isäpuoleni kuolemasta, äitini alkoholisoitumisesta, hänen miesystäviensä käytöksestä perhettämme kohtaan, koulukiusaamisesta, yksittäisten henkilöiden väkivaltaisuudesta niin minua kuin läheisiäni kohtaan, henkistä väkivaltaa usean ihmisen taholta vuosien saatossa aina vauvasta aikuisuuteen asti.

 

Sielun kokemus ihmisenä:

Minusta on iän kaiken tuntunut siltä ihmisenä täällä maan päällä, että missä ihmeessä olen, miksi täällä nämä käyttäytyvät toisiaan kohtaan tällä tavoin ja miksi he satuttavat tätä kaunista paikkaa tuolla tavoin. Miten joku voi olla lähimmäistään saati tuntematontakaan kohtaan noin raaka, noin paha, noin ilkeä? Miksi ihmiset eivät arvosta, kunnioita ja rakasta toisiaan kuten kuuluisi? Se tuska ja kipu sieluna on ollut toisinaan hyvinkin musertavaa ja ahdistavaa. Tätä on seurannut se, että ihmismieleni ja ihmiskehoni ovat voineet huonosti niistä kaikista tuntemuksista ja kokemuksista, joita sieluni on tuntenut.

Olen nähnyt pahuuden silmästä silmään, nähnyt pahuuden niin energiana kuin konkreettisena. Samaan aikaan olen seissyt keskellä valoa niin ettei pimeys ole saanut minua valtaansa eikä kosketettua. Vaan se ahdistus valossa seisovana, kun olet ollut kädet sidottuna, kun ei ole kyennyt auttamaan nähden, miten maailmaa painetaan alistumiseen ja alas. Se vääryys, mitä äitimaata kohtaan on tehty, miten kaikki on rakennettu niin, että ihmiset eivät näitä juttuja tietäisi ja ajattelisi.

Tämä varjojen ja valojen leikki on ollut opettavaista, nostattavaa, kehittävää, mieltä ja sielua avaavaa, kehosta puhumattakaan. 

Pimeydestä valoon

Ihmiselämän ja sielullisen kokemuksen yhdentymä sai lopullisen heräämisen käyntiin, kun kaikki kokemukset, traumat, opitut ajatus- ja toimintamallit olivat jääneet kiinni alitajuntaani, kehomuistiini ja sieluni sopukoihin. 

Aloin systemaattisesti hoitamaan itse itseäni.

Matka pimeydestä valoon on pitänyt sisällään epäuskoisia hetkiä, tunteita, etten pysty siihen, epävarmuutta, pystynkö sittenkään ja saman aikaisesti vahvan uskon ja tunteen sisälläni - mä olen terve ja tulen olemaan vielä terveempi.

Mistä aloitin?

Luulin, että aloitin vasta 2018, kun olin pyörätuolissa ja päätin, että saan siitä itseni irti. Mutta olinkin aloittanut matkani jo nuorena. Niinäkin hetkinä, kun kaikki tuntui lapsena musertavalta, autoin koko ajan itseäni tuntien, että joku muukin auttaa, jota en vain paljain silmin näe. Tätä en tietoisella mielellä osannut tuolloin nähdä, mutta korkeampi minä auttoi ja ohjasi.

2004 sain "nuoren iän burnout" -diagnoosin ja tuolloin selvästi aloitin mielen prosessin, jonka ymmärsin olevan koko elämän projekti. On eriasia päästä eroon rajoittavista ajatuksista, tunnelukoista, vääristyneistä ajatus- ja toimintamalleista kuin ylläpitää joka päivä ajatuksia siihen suuntaan, mihin elämässään haluaa mennä, itsesuggestoida positiivisia sanoja, käyttää ääneen positiivia sanoja.

Kehon omat konstit

Kehon kuuntelu on oma taiteenlajinsa. Toisille se on haastavampaa kuin toisille. Itse lukeuduin nuorempana heihin, jotka vähät välitti, mitä oman kehon tuntemukset kertoivat. Söin mikä maistui hyvältä, tein asioita, jotka olin oppinut olevan hyviä, vaikka eivät olisi tuntuneet hyviltä. Jo varhaisaikuisiässä ennen kahdenkymmenen vuoden ikää alkoi olemaan suolisto-ongelmia ja 2002 vuoden auto-onnettomuuden jälkeen kehon kanssa muita ongelmia.

Vuoteen 2016 kuljin mukanani kroonisia hermokipuja, rasituksesta pahenevia kipuja, laajoja oireistoja aina näkökyvystä kuuloon. Käytin kuulolaitteita, käytin silmälaseja aina kun huvitti. Tiesin, että asialle voisi tehdä paljonkin, mutta en heti reagoinut, koska olin tottunut jo siihen tuttuun ja turvalliseen helvettiin. Toive ja usko oikeasti terveestä, kivuttomasta ja vapaasta kehosta tuntui mahdottomuudelta ja olevan käsien ulottumattomissa. Vaan tuo 2016 ja sen syksyn jälkeiset tapahtumat aina vuoteen 2018 sai perspektiivin lopullisesti päälaelleen. Olin pari vuotta aiemmin, 2014 lähtenyt muokkaamaan ruokavaliota ja kuuntelemaan kehoani viimeisimmän raskauden jälkeen. Viimeisin raskaus ja synnytys sai aikaan sen, ettei kehoni kestänyt enää mitään teollista, ei kemiallista, ei mitään mikä ei ollut puhdasta. Oli pienen pieniä ajanjaksoja, kun pystyi juomaan tai syömään jotain, mikä ei ollut täysin puhdasta mutta lähestulkoon puhdasta. Mutta jos jotain sellaista käytti vaikka viikonkin putkeen, keho ilmoitti asiasta välittömästi.

Kehon viisaus

Kuinka itsestäänselvänä sitä onkaan pitänyt ihmisenä kaikkea. Millaiset pinttyneet ajatus- ja toimintamallit ovat olleet tiukassa kiinni mielen sopukoissa, joka ollut syvään juurtuneena myös kehossa.

Kehon viisaus on ihan omaa luokkaansa. Keholla on oma muistinsa ja kehon uusiutumiskyky ja luontainen paranemismekanismi on huikeintakin teknologiaa hämmästyttävämpi. Millaisiin taikoihin meidän ihmiskehomme onkaan luotu. Ja kuinka olemme tipahtaneet uskomaan ja luottamaan vain siihen, että joku ulkopuolinen tekee sen kehomme puolesta. 

Olen oppinut tässä viimeisen 5 vuoden aikana kehostani ja sen viisaudesta enemmän kuin ihmisenä koskaan ennen. Olen tietoisena tiennyt nämä asiat, mutta tietoisuuteni, mieleni ja kehoni ollessa erillään toisistaan, en pystynyt sisäistäen ymmärtämään tätä viisauden syvyyttä.

Kun aloin kuunnella kehoni viestejä, aloin kiinnittämään huomion kehon tuntemuksiin toimien sen jälkeen välittömästi tehden asiat eri tavalla, huomasin kehon kommunikoinnin ja aloin voida paremmin tavalla, joka oli ollut se kaukainen haave. 

 

Konkretia

Itsensä parantaminen konkreettisesti:

2013 aloin ensin syödä eri tavalla pienin askelin kun suolistoni tuli tiensä päähän. Kun alkaa opetella kehon kuuntelua, on hyvä lähteä siitä liikkeelle, että kokeilee ruoka-aine kerrallaan, mikä sopii. Kävin myös tuolloin ensimmäistä kertaa elämässäni homeopaatilla, joka näki silmistäni, missä kaikkialla kehossani oli ongelmia ja miten pystyisin luonnollisesti itseäni auttamaan.

Tuloksena oli, ettei ruis sopinut minulle alkuunkaan ja vehnääkin vain hyvin pieniä määriä harvoin. Kaura ja ohra olivat ainoita PUHTAINA jotka sopivat viljoista. Paras ruokavalio omalle elimistölleni: "luolamiesaikainen" ravinto: puhdasta lihaa (mieluiten riistaa), puhtaita kasviksia ja marjoja sekä siemeniä, pähkinöitä - kaikkea mitä luonto meille tarjoaa. Suomen luonto ei tarjoa pähkinöitä, mutta se tarjoaa meille muutoin kaiken oleellisen, mikä tekee elimistöllemme suomalaisina ihmisinä pelkkää hyvää. 

Mielen ja kehon yhteen saattaminen - kävelykyvyn palauttaminen

Uskon, että moni varmasti samaistuu tähän: mieli on ihan hiton voimakas. Vaikka miten on päättänyt elämässään moniakin asioita, niin silti mieli on onnistunut kääntämään asioita päälaelleen, vaikka niin ei itse haluaisi. Vaan! Sitten kun hoksaa se, miksi mieli niin on tehnyt ja mikä juurisyy taustalla on, on helpompi lähteä työskentelemään mielen kanssa yhteistyössä. 

Itsellä syvin ymmärrys tapahtui siinä, kun sain kaiken itsesyyttelyn, häpeän ja pelon itsestäni pois. Niiden pois saaminen tapahtui asteittain itsensä hyväksymisestä ja rakastamisesta ja tunteiden kohtaamisesta. Mutta näillä oli valtava merkitys, miten alkaen rakastamaan itseään ja hyväksyen itsensä täysin kaikkine puolineen, armahtaen itsensä itsensä syyttelystä ja tuomitsevaisuudesta, ymmärtäen että olen yhtä arvokas kuin kuka tahansa ja vain minä pystyn vaikuttamaan omaan elämääni millainen se on - vapautti kaiken aukenemaan ja parantumisen käyntiin tavalla, jota en ollut aiemmin koskaan kokenut.

Kävelykyky alkoi palautumaan siitä konkreettisesti kun ensin maatessani harjoitin surkastuneita lihaksiani monin eri lihaskuntoliikkein. Monta kertaa päivässä myös nostin itseni pyörätuolista jotain tukea vasten seisomaan ja pienin liikkein aloin tehdä kyykkyjä. Kun lihaksistoni alkoi vähän palautumaan, otin pieniä askeleita kotona sisällä tietäen, että lähellä oli aina tuki, joko pyörätuoli, sohva, sänky tai penkki.

Irtipäästö kiinnipitävästä voimasta nosti uuteen kukoistukseen

Avioero 2018 toukokuussa sykäytti kehossani ja mielessäni liikkeelle yhteistyön kulminoitumisen. Avioliitto oli jo kauan ollut ahdistava. En syytä meitä kumpaakaan siitä, mihin se oli ajautunut. Näen vain sen, miten kaksi ihmistä ajatuvat niin erilleen toisistaan, ettei mikään muu vaihtoehto ole enää hyväksi kuin irtaantua täysin.

Avioliiton jälkeen tuli rinnalleni henkilö, jonka tuen avulla ja oman mielen ja kehon yhteistyöllä sain kesän, syksyn ja talven 2018 aikana itseni normaaliin kävelevään kuntoon ja lumien sulattua keväällä 2019 kun ruoho vihersi ja oli ensimmäisiä lämpösiä kelejä: otin pitkän tauon jälkeen ensimmäiset juoksuaskeleeni, jotka nostivat kyyneleet silmiini. Oli upeaa voida juosta, kun omat jalat kantoivat. Se, mitä tuo kokemus teki keholleni ja mielelleni - vahvisti minua entisestään.

Vaan tämä vierelläni oleva tuki koki omassa elämässään sellaisia kohtaamisia, ettei tarkoituksemme ollut kulkea rinta rinnan tätä ihmiselämää ja erkanimme vuoden 2020 alkusyksystä.

Tämä irtipäästö vapautti minut jälleen suurempaan voimaan itsessäni ja tuolloin koin ensimmäistä kertaa tässä ihmiselämässä olevan oikeasti vapaa ja täysin omassa voimassa. Se tunne oli euforinen ja sellainen, mistä ei halunnut enää luopua.

Posted by Sydansavel in Itsensä ilmaisu - oikea ja väärä tapa, Kokemusasiantuntijuus, Kouluttaminen, Oman itsensä tunteminen, 0 comments

Intuitio kaikessa mukana

Intuitio. Toisille helppo, toisille vaikea.

On totta, että ihminen, joka on tottunut ja oppinut elämään tietyn kaavan ja tavan mukaan, kuullessaan sanan intuitio, miettii, että luuleeko tuo tosissaan, että tätä elämää eletään jonkun intuition mukaan. Ihan höynähtänyt tyyppi! Minkä lie uskontolahkon vallassa oleva.

Näin moni ajattelee, joka on opetettu sodan ajan, ennen sodan aikaa - tiettyjen ajatus- ja toimintamallien mukaan elämään. Tiukkaan, säädylliseen, rajattuun, päämäärälliseen, tavoitteelliseen ja järkevään elämään ei sovellu intuitio. Sehän on täysin edesvastuutonta kulkea jonkin tunteen mukaan! Tunteet ovat pahasta! Ja piste.

Vaan ovatko oikeasti?

Miten intuitio voi olla kaikessa mukana?

Helposti.

Lakkaa miettimästä ja järkeilemästä. Lakkaa ajattelemasta siten, mihin olet oppinut. Lakkaa toimimasta muiden viitoittamalla tavalla. Lakkaa se kaikki vanha toiminta ja aloita puhtaalta pöydältä kuunnellen omaa intuitiotasi.

Tiedän. Se ei ole kaikkein helpointa ja itsestään selvintä.

Intuition kuuntelu itse asiassa on haastavaa silloin kun on vahvasti kiinni vanhoissa opituissa malleissa. Tällöin ei ole harmainta aavistustakaan mitä on päästää irti ja antaa vain sisimmän puhua ääneen. Se on helppoa heille, jotka ovat harjoittaneet itseään siihen. Se on helppoa heille, jotka ovat kuunnelleet ja käyttäneet intuitiotaan jo pitkään. Ja sitten tällaiset ihmiset arvostelevat heitä, jotka eivät sitä käytä.

Oletteko huomanneet ristiriitoja? Vaikka olisi kuinka intuitiivinen, henkinen ja rakastava ihminen - silti arvostellaan, tuomitan, rajataan, ehdollistetaan, soditaan ja määrätään?

Mistäkö tiedän?

Olin tuo kuvailemani henkilö itse ennen.

Mistä sitten tietää, onko kiinni vanhoissa opituissa malleissa? Mistä voi tietää, osaako ajatella "oikein".

Tiedät sen siitä, jos yhtään ajattelet seuraavilla tavoilla:
- Haluaisin elämässä asioita, mutta en voi, koska (ja syynä on jokin ulkopuolinen asia sinusta itsestäsi)
- Vertaat itseäsi jatkuvasti muihin ihmisiin
- Arvostelet jatkuvasti omaa toimintaasi ja olet itsesi pahin kriitikko
- Ajattelet, että vain toisia ihmisiä palvelemalla ja auttamalla olet hyvä ihminen eli keskität energiasi aina itsestäsi ulkopuolisiin ihmisiin enemmän kuin itseesi
- Teet kaikkesi, jotta vanhempasi olisivat sinusta ylpeitä. Ovathan he sinut kasvattaneet. Olet heille sen velkaa.
- Jokin on kironnut sinut tai joku ajattelee sinusta negatiivisesti ja siksi sinulla on huonoa onnea

Tuossa on vain pintaraapaisu siitä, millä tavoin me ajattelemme itseämme vastaan. Mutta jos noista yksikään osui sinuun, olet kiinni vanhoissa opituissa malleissa ja ne ovat syynä siihen, ettet ole päässyt elämässäsi etenemään.

Itse tajusin tämän kunnolla vasta viime vuonna. Olin miettinyt näitä jollain asteella ja joskus sanonutkin ääneen, että "miksi teen näin aina itselleni ja miksi ajattelen, etten olisi hyvä?" Mutta en vain tiennyt/osannut tuolloin vielä ajatella asiaa ajatus- ja toimintamallien kautta vaan ennemminkin sen kautta, että jokin ylempi taho nyt vaikuttaa tähän tai se on jokin muu minusta riippumaton juttu. Eli ulkoistin ajatukseni, jotta en olisi nähnyt miten itse omilla ajatuksillani oikeasti aiheutin itselleni.

Intuitio kaikessa mukana

Olen huomannut toimivani parhaiten intuition mukaan. Koko elämäni toimii paremmin, kun teen asiat intuitiivisesti sen enempää miettimättä.

Olen saanut kuulla tästä paljon, että toimin edesvastuuttomasti ja päästelen suustani mitä sattuu, mutta itse uskon vakaasti siihen, että minun on juuri oltava tällainen ja sanottava tiettyjä asioita, jotta ihmiset heräävät. Jotta ihmiset kokevat kauttani ne asiat mitä kokevat.

Niimpä tulen vahvistamaan intuition kautta elämistä entisestään.

On se sitten arjessa toimimista tai mitä tahansa.

 

Mikä intuitio sitten oikeastaan on?

Intuitio on aistien varassa toimimista ilman loogista päättelyä ja logiikkaa eli järjen käyttöä.

Esimerkiksi. Sinulla on tietty visio ja ajatus, miten toimit jossain asiassa. Olet järkeistänyt sen ja sinulla on selkeä ajatus. miten tilanne menee alusta loppuun. Kun tilanne tulee eteen, et kuitenkaan toimi alkuunkaan ajattelemallasi tavalla vaan huomaat toimivasi ihan eri tavalla ja se joko menee täysin maaliin ja paremmin kuin ajattelemallasi tavalla tai sitten metsään. Olet tällöin toiminut intuitiivisesti. Ja vaikka sanotaan että intuitiolla toimiessa menee kaikki aina paremmin, niin intuitio voi myös ohjata ns. "väärään suuntaan", mutta tällöin se on tarkoitettu meneväksi niin. Intuitio on alitajuntamme ääni. Jos alitajunnassamme olemme itseämme vastaan, myös intuitiomme ohjaa meitä toimimaan itseämme vastaan. Jos taas alitajunnassamme toivomme ja näemme hyviä asioita, intuitio ohjaa niitä kohden. Pääosin intuitio on se, jota meidän kaikkien tulisi seurata.

Seuraatko sinä omaa intuitiotasi? Kommentoi.

Posted by Sydansavel in Itsensä ilmaisu - oikea ja väärä tapa, Kokemusasiantuntijuus, Oman itsensä tunteminen, Yritysmaailma, 0 comments
Työhyvinvointi – sisäpiirisalojen julkaisutilaisuus

Työhyvinvointi – sisäpiirisalojen julkaisutilaisuus

Eikö olisikin hienoa, kun voisi säästää aikaa ja vaivaa saaden yhdeltä ihmiseltä tietää kaikki luvut, työhyvinvointi-, motivointi-, työtehovinkit ja todelliset faktat siitä, millä yritys todella menestyy?

Saisitte jättää kaikki arpomiset ja kilpailijoiden kyttäämiset syrjään ja keskittyä vain menestymään.

Minulla on antaa kaikki nämä tiedot teidän vapaaseen käyttöönne.

Yritysvalmennuksissa ydinasiana on auttaa yrityksiä fokusoimaan budjettinsa oikein sinne, mikä nostaa yrityksen menestykseen. Esimerkkinä tulen nostamaan esille erään it-alan yrityksen, jossa on toimittu näin ja onnistumisesta kertovat kasvanut työteho, motivaatio, työhyvinvointi ja liiketulos.

Työhyvinvointi

Useista työpaikoista eri toimialoilla on hyötyä

Kun on työskennellyt 20 vuoden aikana useilla eri toimialoilla useissa eri työpaikoissa, on myös nähnyt monia erilaisia työkulttuureita, toimintatapoja, työhyvinvointia, erilaisia johtamistyylejä ja työyhteisöjä.

Olen nähnyt omin silmin sivusta seuraajana ja itse sisältä käsin, milloin mennään syteen ja milloin saveen ja milloin todellakin hommat hoidetaan oikein.

Useimmissa paikoissa ei ymmärretä budjetteja luodessa, mihin kannattaa sijoittaa ja mihin ei. Mikä todella tulee nostamaan lisäarvoa ja vie kohti oikeaa menestystä ja mikä taas floppaa täysillä.

Se, että on nähnyt teollisuusalaa (tuotanto, koneistus, varasto, logistiikka), toimistoalaa (toimitusjohtajan kesälomasijaisuus, copyright, postitus), myynti-markkinointi-mainonta-alaa (tuote-esitteljä, myyjä, halliemäntä, asiakaspalvelija, kassa, markkinoija, mainostaja, sisällöntuottaja), viihde-kulttuuriala (bloggaaja, kolumnisti, kirjailija, laulaja, amatöörinäyttelijä ja -malli), on rikkaus, sillä ilman näitä eri alojen kokemusta, en näkisi selkeämmin sitä, mitä todella jokaisessa yrityksessä tarvitaan, jotta yritys menestyy.

En nostaisi omaa kokemusta näin voimakkaasti esille, jos en näkisi todellista hyötyä, mitä voin tarjota yrityksille, jotta he oikeasti menestyvät.

Luvut puhuu puolestaa, entä uskottavuus

Usein halutaan nähdä lukuja, pylväsdiagrammeja ja muita todisteita siitä, että jokin todella toimisi. Entä todellinen aitous ja uskottavuus sellaisesta kokemuksesta käsin, jossa on todella nähty omin silmin asioiden toimivuus ja toimimattomuus?

Kyllä. Minulta saatte halutessanne vaikka nipun erilaisia todisteita siitä, että tämä, minkä tiedän, todellakin on näin.

Arvostan itse henkilökohtaisesti hyvin paljon maisteritutkintoja ja korkeastikoulutettuja. Olen kuitenkin henkilökohtaisesti ollut aina sitä mieltä, että kaikkien ei tarvitse kouluttautua korkeasti, eikä omata korkeita tutkintoja ja voivat siitä huolimatta edetä elämässään korkealle ja työskennellä korkeissakin arvonimellisissä tehtävissä ilman korkeimman yliopistotason tutkintoa.

Yksi tällaisista piirteistä on sisäinen viisaus ja vahva kyky havainnoida kokemuksistaan arvokasta tietoa, jonka omaksuttuaan voi hyödyntää eteenpäin. Ja juuri sitä minä teen tässä nyt. Tuon teille kaikkein arvokkaimman lisäarvon: kokemuksen.

Saan rahan puhumaan teille pylväsdiagrammissakin sen niin halutessanne. Haluan täydestä sydämestäni aidolla kiinnostuksella auttaa teitä menestymään oikealla tavalla saaden kaiken muunkin yrityksessä toimimaan haluamallanne tavalla. Olen se positiivinen pyörremyrsky, jota te kaipaatte juuri nyt pyöräyttämään yritykseen uudet tuulet.

 

Työhyvinvointi
Työhyvinvointi
Työhyvinvointi

Mikä sitten on tämä suuri salaisuus?

Niinkin yksinkertainen asia kuin työhyvinvointi. Yritykset menestyvät sen mukaan, kuinka työntekijät viihtyvät työssään, kuinka motivoituneita työntekijät ovat tekemään työtään ja kuinka työntekijöitä kohdellaan, saavatko työntekijät arvostusta työstään ja ollaanko heistä kiinnostuneita ihmisinä vai pelkästään työmyyrinä.

Miten voin todistaa, että budjetoimalla työntekijöiden hyvinvointiin, se todella kannattaa?

- Todistan sen!

 

Yksi toimii oikein; pitäisikö ottaa mallia vai tehdä vain omaan tyyliin?

Tamperelainen it-alan yritys on vuosia toiminut työntekijä-edellä ajatuksella. Mitä tämä sitten tarkoittaa?

Kaikessa yksinkertaisuudessaan yritys pitää huolen päivittäin siitä, että työntekijöillä on kivaa töissä ja he nauttivat olostaan sekä ovat motivoituneita. Motivaattoreina toimivat keskustelut, tervehtimiset ja toimistotiloissa mahdollisuudet tehdä töitä niin säkkituolista käsin kuin monella muulla eri tapaa. Kahvihuoneesta löytyy tuoreita hedelmiä ja terveellistä purtavaa sekä mahdollisimma usein työntekijöille suodaan erilaisia luentoja ja koulutustilaisuuksia hyvinvoinnista, jotta työntekijät innostuisivat huolehtimaan itsestään myös vapaa-ajalla. Tämän yrityksen työnantaja näkee työntekijän arvon ja näkee sen hyödyn, mitä ajatuksella toteutettu työhyvinvointi antaa yritykselle. Kun työntekijä on täysin motivoitunut, inspiroitunut ja innostunut työstään - se näkyy tuloksesssa. Kun KAIKKI työntekijät ovat samassa inspiroituneessa tilassa - on yritys jo menestynyt. Eikä pelkästään rahallisista syistä, vaan myös sillä, kuinka vähän on sairaslomia ja poissaoloja. Yritys säästää monessakin suhteessa pitämällä yksinkertaisesti ja budjettitehokkaasti työntekijöistään huolta.

Tämä free-tip kannattaa painaa mieleen. Oli oikeasti kyseessä sitten mikä toimiala tahansa, työntekijöistä pystytään välittämään ja pitämään huolta, kun johdetaan työhyvinvointi edellä.

Työntekijöillä itselleen jää vastuu miettiä, onko työ todella sitä, mitä haluaa tehdä. Motivoiko, inspiroiko ja innostaako työnantajan välittäminen rakastamaan työtä, onko työ todella sitä, mitä on valinnut tehdä vai jotain muuta?


Sinä voit olla muutos.

Olit sitten työnantaja tai työntekijä. Itsenäinen toimija tai osana isompaa organisaatiota. Sinussa on kaikki tieto. Lamppu palaa jo. Anna sen näkyä myös itsellesi. Minulla on taito auttaa ihmisiä näkemään sen kirkkaan tiedon itsessään, joka auttaa jokaista eteenpäin kohti omia unelmiaan. Monet hoksaavat elävänsä jo sitä, kun antavat itsensä nauttia elämästään.

Tulokset tulevat puhumaan puolestaan

Teen teille ensin kartoituksen tämän hetkisestä tilanteesta. Luon siitä raportin ja teen ehdotelman. Teen myös tarkat laskelmat ja seuraan tilannetta 3-4kk ajan. Osallistun työntekijöiden kanssa heidän arkeensa, autan heitä työyhteisön hyvinvoinnin edistämisessä, henkilökemioiden ylläpitämisessä, sparraan, motivoin, tuen. Autan työntekijöiden ja työnantajan välille kehittymään positiivisen siteen ja sparraan työnantajaa toimimaan toimivalla tavalla, joka tuo mukanaan menestystä. Työhyvinvointi kasvaa työnantaja- että työntekijätasolla.

Tämä kaikki näkyy 3-4kk aikana laskelmissa. Tulette huomaamaan selkeitä tuloksellisia muutoksia vain pienillä konkreettisilla muutoksilla toiminta- ja ajattelutavoissa.

NLP tekniikat ovat osa tämän päivän johtamista ja työhyvinvointia

Käytän työssäni nlp (engl. neuro linguistic programming) tekniikoita, jotka pureutuvat syvälle alitajuntaan. En muuta ketään, vaan annan tukea ja mahdollisuutta menestyä tavoilla, joilla on menestytty jo suuressa maailmassa pitkään. Samalla tuon myös johtoportaaseen uusia menettelytapoja, joita johtoporras pystyy itse käyttämään ja hyödyntään havaiten niiden avulla menestyksekkäitä vaikutuksia.

Ota yhteyttä niin jutellaan lisää.

Työhyvinvointi
Posted by Sydansavel in Yritysmaailma, 0 comments
Kolmen syyn takia hyvinvointivalmentajaksi

Kolmen syyn takia hyvinvointivalmentajaksi

Lopulta kun vuodesta toiseen päätyy työpaikkoihin, joissa jokin näistä kolmesta osasta ei toimi, alkaa miettimään, miten voisi alkaa kehittämään ja auttamaan, että niin oma hyvinvointi ja motivaatio kuin myös muiden työntekijöiden hyvinvointi ja motivaatio ja eritoten johtajan oma hyvinvointi säilyisi ja yrityksen kasvu, kehitys ja liikevaihto paranisi.

Tavallisena työntekijänä harvoin on mahdollista päästä vaikuttamaan ja viemään asioita eteenpäin. Olen halunnut jo kauan päästä vaikuttamaan ja siispä lopulta oma päätökseni oli perustaa yritys ja alkaa tarjoamaan palveluna yritysvalmennusta, jolla tuoda tukea, parannusta, edistystä ja kehitystä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin organisaation sisällä, joka tulee näkymään organisaation kehityksessä niin hyvinvoinnin kuin talouden paranemisen näkökulmasta.

Hyvinvointivalmentaja

20 vuotta saa tosissaan pohtimaan ratkaisuja

Toden totta, 20 vuotta kaiken kaikkiaan olen tehnyt monilla eri toimialoilla, monissa eri yrityksissä eri työtehtävissä töitä.

Kaikista vuosista olen äärimmäisen kiitollinen, sillä ne ovat antaneet kokemusta, kasvua, kehitystä ja erityisesti sisäistä viisausta ja ymmärrystä siitä, mikä todella on tärkeää elämässä, on kyse sitten työstä tai henkilökohtaisesta elämästä, koska henkilökohtainen elämä näkyy työpaikalla ja vastaavasti työ kotona, jos jommassa kummassa ei hyvinvointi ole kohdallaan.

Kaikki nämä vuodet ovat kasvattaneet askel askeleelta intohimoa päästä kehittämään yritysten sisäistä toimintaa ja nostaa ihan kirjaimellisesti jokaisen yrityksen Suomen maassa sellaiseen loistoonsa, että jokainen saisi elää menestyksekkäässä työyhteisössä nauttien omasta työstään ja iloiten menestyksestä työyhteisönsä kanssa.

Nämä kolme syytä, jotka minut ovat johdattaneet lähtemään valmentajaksi, olivat:

  1.  Oma hyvinvointi (yksilön hyvinvointi)
  2.  Johtajuus
  3.  Työyhteisö/työilmapiiri

Mitkä asiat erityisesti häiritsivät?

Esimerkkikeissejä ongelmista minulla on tosiaan antaa 20 vuoden ajalta. Nostan kuitenkin tässä artikkelissa esille nyt vain minimaalisen murto-osan.

Johtajuudessa useissa työpaikoissa huomasin sitä, että oli liian kiire pysähtyä edes tervehtimään työntekijöitä, saati kysymään ohimennen työntekijöiltä:"Mitä kuuluu?"

Toisena asiana huomasin johtajissa välinpitämättömyyttä työntekijöiden hyvinvoinnista. Kuulin henkilöstön suunnalta sitä, miten johtajalle on tärkeintä, että liikevaihtoa syntyy, aivan sama, onko työntekijä sairaana töissä vai ei, miten työntekijällä menee henkilökohtaisesssa elämässään tai millainen työilmapiiri työntekijöiden keskuudessa on. Tämä särähti korvaan ja pisti myös omaan silmään, kun seurasin johtajien käyttäytymistä ja miten he kohtasivat työntekijöitään, myös itseni.

Kolmantena asiana kiinnitin huomiota lähiesimiesten ja johtajien tyyliin antaa rakentavaa palautetta ja ylipäänsä, annettiinko positiivista kannustusta laisinkaan ja jos annettiin, niin millä tavoin. Tämä usein jäi töksähtelevälle asteelle ja usein palaute kuin palaute oli negatiivissävytteinen.

 

Hyvinvointi
Työhyvinvointi

Työilmapiiri

Työilmapiiri puolestaan monissa paikoissa oli pääosin negatiivinen. Valitettiin kaikesta mahdollisesta, mikä työpaikalla oli huonosti ja naurettiin muiden epäonnistumisille ja puhuttiin pahaa selän takana toisista kääntäen toinen toisiaan vastaan. Yksi pahimmista hetkistä oli huomata, miten lähin esimies teki tätä muutamalle alaiselleen, joista minä olin yksi. Hän vei jokaisen alaisensa lounaalle kesken työpäivän ja alkoi tenttaamaan, millainen kukakin oli kyseisen työntekijän mielestä ja kenet voisi potkasta pellolle tiimistä. Tämä kolahti omaan itseluottamukseeni ja aloin epäillä, että hän halusi minut pois tiimistään, koska sain huonoiten tulosta aikaan.

Itseluottamukseni oli ollut aiemmin pitkään alhainen koulukiusaamistaustan takia ja kun sen oli saanut kohotettua takaisin, tulikin eteen samantyylisiä tilanteita, joissa tunsin oloni samaksi, mitä koulukiusaamisaikana.

 

Kuppikunnat ja yksilön hyvinvointi

Näiden lisäksi näin todella paljon vierestä työilmapiireissä kuppikuntia, uusien- ja/tai vuokratyöntekijöiden syrjimistä, yleistä tiettyjen ihmisten ulkoistamista työyhteisestö, jatkuvaa motivaation puutetta koko työyhteisössä työntekijöiden keskuudessa ja kokonaisvaltaista tyytymättömyyttä jokaisen työntekijän kohdalla omasta työtehtävästä.

Yksilön hyvinvointi

Tuo kaikki vaikutti aina todella negatiivisella tavalla myös omaan viihtyvyyteen ja omaan itseluottamukseeni. Olin keskimääräistä enemmän pidetty työntekijä muiden keskuudessa ja sain kehuja muilta työntekijöiltä, mutta se miten näin muita kohdeltavan tai olin sitten toisinaan myös itse se sylkykuppi, sai motivaation työntekoa ja työpaikkaa kohtaan laskemaan niin suurella prosentuaalisella määrällä, että olin lyhyidenkin työssäolemisten jälkeen jo usein valmis heittämään hanskat tiskiin. Yksi ikävimmistä sivuvaikutuksista syrjintää sisältävissä työpaikoissa oli itseluottamuksen lasku. Se vaikutti jälleen siihen, että pelkäsi jo etukäteen töitä haettaessa tai uuteen paikkaan päästessä, millainen työyhteisö oli vastassa. Olin usein todella epävarma itsestäni.

Hyvinvointi
Hyvinvointi

Tahtotila on kova päästä tekemään muutoksia

Oma eli yksilön hyvinvointi todella kärsi näiden yllämainittujen syiden takia. Stressitaso nousi pilviin ja keho alkoi oireilemaan. Sairasloma kierteet olivat yleisiä ja tunnollisena työntekijänä tämä ahdisti entisestään. Halusi olla töissä, halusi suoriutua aina työstään moitteetta tehden kaikkensa työnsä eteen ja osoittaen luotettavuutensa työntekijänä. Samalla itseluottamuksen alhaisuus toi esiin epävarmuutta ja ulkopuolisin silmin näytti epäluotettavalta toiminnalta.

Summa summarun: Kaikki se, millainen johtaja on, millainen työyhteisö on ja miten sinua työntekijänä kohdellaan ja nähdäänkö osaamisesi ja potentiaalisi työssä miten hyvin, vaikuttavat yksilön omaan hyvinvointiin.

Näitä kaikkia asioita haluan päästä muuttamaan ja siksi olen luonut yritysvalmennuksen, josta on mahdollisuus räätälöidä jokaiselle yritykselle omanlainen paketti. Tästä pääset lukemaan lisää yritysvalmennus -sivulta.

Oman hyvinvoinnin kustannuksella

Kokemukseni ei rajoitu pelkästään työkokemukseen eri aloilta, eri työpaikoista ja eri työtehtävistä, vaan myös henkilökohtaisessa elämässä koetuista kokemuksista, jotka ovat kuitenkin linkittyneet työelämään. Myös henkilökohtaisen elämän kokemusten keskellä olen niin ikään saanut kolauksia itsetuntooni, eikä se ole vaikuttanut ainakaan nostavasti siihen, miten olen itseni nähnyt. Suurimpana ongelmana on ollut se, miten itse olen nähnyt itseni. Vaikka olen tiennyt, ettei sanat minusta ole pitäneet paikkansa, olen antanut niiden jäädä vaikuttamaan itseluottamukseeni.

Auto-onnettomuuden jäljet

Vuosikaudet tehden töitä aloilla, jotka eivät kiinnostaneet auto-onnettomuuden jättämien jälkien kanssa, saivat lopulta aikaan sen, että 2016 keho päätti pysäyttää. Ja vuonna 2017-2018 seuranani oli pyörätuoli. Tuona aikana minun oli pysähdyttävä itseni äärelle, kuka minä olen ja mitä todella elämältäni haluan. Näitä pohdintoja seurasi avioero ja kuntoutuminen. Kaksi vuotta vei, että fyysisesti kuntouduin kunnolla täysin työkykyiseen kuntoon sillä erolla, ettei fyysisesti raskaita töitä pystyisi painamaan 8 tuntia päivässä, mutta kehollisesti sopivan raskaita töitä pystyy itse määrittäen tekemään, jolloin myös yrittäjyys osoittautui parhaimmaksi vaihtoehdoksi työkyvyn kannalta.

Myös henkinen kasvu oli mittava tuona aikana ja jatkunut myös sen jälkeen. Suurimmat askeleet on tehty 2020-2021 välillä. Itseluottamus on parantunut, näen itseni riittävän hyvänä ja oikeanlaisena tuomaan juuri sinulle ja teille oikeita ratkaisuja, koska olen kokenut ja pystyn auttamaan. Tiedän mistä puhun ja tiedän, miten tietyt kokemukset vaikuttavat mihinkin. Olen itsenäisesti opiskellut ja lukenut niin sosiaalitieteitä kuin psykologiaa ja lisänä nlp:tä ja hypnoosia, joiden avulla pystyn itsekin ymmärtämään vielä syvemmin itseäni ja tuomaan ammattitaitoani vahvemmin esiin.

Hyvinvointi
Hyvinvointi

Pelko, alitajunnan ohjaileva mörkö

Pelko. Tuo määrittävä ja rajoittava tekijä ihmisen elämässä. Suoraan sanoen pelkäsin vuosikaudet ryhtyä yrittäjäksi ja hypätä tyhjän päälle. Pelkäsin myyntiä kuin ruttoa ja pelkäsin, etten osaa ilmaista itseäni riittävän ammattitaitoisesti, jotta olisin vakuuttava ja minusta kiinnostuttaisiin. Pelko oli sivuoire itseluottamuksen laskusta.

Oman hyvinvointini kustannuksella kuljin vuosikaudet laput silmillä, kun pelkäsin. En välittänyt kehoni ja psyykkeeni viesteistä siitä, miltä minusta milloinkin tuntui sisälläni ja fyysisesti. En välittänyt, koska ajattelin, että on vain pakko suoriutua ja tehdä edes jotain työtä, jotta saisi riittävää elantoa pärjätäkseen elämässään. Loin siis itselleni kaiken omilla ajatuksillani. Itseluottamuksen puuttuminen sai tuntemaan myös välinpitämättömyyttä itseä kohtaan. Arvostusta ei ollut itseltäni itselleni.

Opitut toimintamallit

Tämä on myös se ammattiosa-alueeni, josta pystyn tänä päivänä ammentamaan yritysten hyvinvointia ajatellen parhaan osaamisen. Alitajuntainen toimintamme. Opitut toimintatavat. Opitut toimintamallit. Alitajunnan oma toiminta. Kuinka muuttaa opitut mallit uuteen toimivampaan, tehokkaampaan ja tuottoisampaan toimintamalliin?

Tiedän omaavani ammattitaidon, jolla pystyn nostamaan MINKÄ TAHANSA YRITYKSEN tai ORGANISAATION MENESTYKSEEN!

 

NLP ja hypnoosi osana ammattitaitoista johtamista tulevaisuudessa

Olen yhdeltä koulutukseltani myös kokemusasiantuntija ja opiskelen siis parasta aikaa nlp:tä (engl. Neuro Linguistic Programming) ja hypnoosin perusteita. Nämä tulevat tukemaan tulevaisuuden työhyvinvoinnin salaisuutta ja tulevaisuuden johtamistaitoja.

Mikäli haluat lukea tarkemmin auto-onnettomuus taustastani ja mihin päädyin hetkellisesti, pääset lukemaan koko stoorin täältä: Sari Turunen - Ylen haastattelu

Kerron tarkemmin uudessa artikkelissani, miten konkreettisesti suorastaan loin itseni uudelleen, miten rakensin itsetuntoni uudelleen. Seuraa siis sivujani ja pääset pian lukemaan uuden artikkelin.

Olisin otettu saadessani kuulla sinun tarinasi. Ota yhteyttä rohkeasti ja jutellaan lisää.

Posted by Sydansavel in Yritysmaailma, 0 comments
Kun olen tyytyväinen elämääni

Kun olen tyytyväinen elämääni

Miksi aina tarvita jotain, jos on jo kaikki ja on tyytyväinen?

Yleisellä mittarilla aina joku haluaa jotakin ja aina jopa oletetaan, että pitäisi olla haluamassa jotakin.

Entäpä kun onkin täysin tyytyväinen elämäänsä, eikä kaipaakaan enää mitään muuta?

Onko silloin jotenkin vääränlainen tai epänormaali, kun rakastaa elämäänsä ja on täysin tyytyväinen siihen, mitä on?

 

Tyytyväinen

Tyytyväisyyden stressi

Niin hullulta kuin se kuullostaakin, tyytyväisyydestäkin voi tuntea stressiä ja riittämättömyyttä. Sillä elämme maailmassa, jossa aina pitäisi olla etenemässä, saavuttaa enemmän ja suuremmin. Aina pitäisi olla kehittymässä, aina pitäisi olla jotain lisää. Tai näin oletamme ja ajattelemme.

Miksi?

Koska olemme antaneet itsemme luoda tämän ajatuksen. Kun maailma toimii tietyllä tapaa ja lähettää tiettyjä energiasignaaleja, suurin osa ihmisistä samaistuu signaaleihin ja alkaa ajattelemaan samalla tavalla kuin valtaosa. Annamme mielemme ohjautua tiettyyn marginaaliseen toimintatapaan ja toimintamalliin.

Kun tiedostamme tämän, pystymme irroittautumaan tästä ja ohjautumaan ajattelemaan itse sitä, olemmeko todella itse tyytyväisiä omaan elämäämme vai olemmeko luoneet tyytyväisyyden ja jos olemme täysin tyytyväisiä, miksi loisimme stressiä siitä, ettemme voisi olla täysin tyytyväisiä.

Tyytyväinen sinä

Harmonian palautus ja rohkeus olla oikeasti minä -verkkokurssit auttavat sinua pysymään rohkeasti omassa itsessäsi, omassa tyytyväisyydessäsi ja saamaan sinut nauttimaan elämästäsi ilman tunnontuskia tai stressiä siitä, että pitäisi olla jotain enemmän. Koska ei tarvitse. Sinä riität. Riität tuollaisena kuin olet. Sinun ei tarvitse olla yhtään mitään muuta tai enemmän tai vähemmän. Ole se joka olet. Rohkeasti. Autan sinua. Tuen sinua.

 

 

Posted by Sydansavel in Oman itsensä tunteminen, 0 comments

Yrityksen tuottavuus – mikä sitä oikeasti lisää?

Kilpailuetu? Paremmat tuotteet? Halvemmat tuotteet? Ilmaiset palvelut? Asiakastyytyväisyys?

Monet tekijät vaikuttavat tuottavuuteen ja liikevaihdon kasvuun.

 

Tärkein vaikutus tuottavuuteen

Kuitenkin tärkeimpänä ja oleellisimpana on työntekijöiden hyvinvointi. Jos yrityksen sisältä käsin ei voida hyvin, ei myöskään yrityksen tuottavuus kasva, eikä liikevaihto parane.

Hyvin selkeäksi on tullut, että työhyvinvointi on saanut viime vuosien aikana selkeämpää suosiotaan. Samalla on yhä edelleen yrityksiä, joille on aivan sama, miten työntekijät voivat, kunhan rahaa virtaa kassaan ja pomot saavat  palkkansa.

Tämä on ikävä tosiasia ja tämä ennemmin tai myöhemmin vaikuttaa ikävällä tavalla kyseisten yritysten tuottavuuteen ja liikevaihtoon, sillä kun huono olo alkaa valtaamaan organisaatiota, se alkaa näkymään tuottavuudessa ja liikevaihdossa. Näihin hetkiin ei päde työntekijöiden sättiminen, eikä heidän ruoskinta, vaan oleellisinta olisi tarjota työntekijöille auttava käsi työnantajan toimesta ja osoittaa välittäminen. Kun työntekijä kokee tulleensa arvostetuksi, hyväksytyksi ja tuntee työnantajan välittävän hänen hyvinvoinnistaan, työntekijä nostaa työpanostaan ja tämä näkyy tuottavuudessa ja lopulta myös liikevaihdossa.

 

Jo olemassa organisaatioita, joille työntekijöiden hyvinvointi ensisijaisen tärkeää

Vastapainona on olemassa organisaatioita, joissa on panostettu työntekijöiden hyvinvointiin ja näissä organisaatioissa voidaan myös liikevaihdollisesti erittäin hyvin.

Mitä näissä organisaatioissa on konkreettisesti tehty, jotta työntekijät voivat hyvin?

Heidän kanssaan on keskusteltu. Työnantaja on huolehtinut, että työntekijällä on töissä riittävästi taukoja, töiden ulkopuolellakin on ajoittain järjestetty yhteistä toimintaa, jotta työnantajan ja työntekijöiden väliset ihmissuhteet ovat muodostuneet luotettaviksi. Ja työnantaja on kiinnostunut työntekijän henkilökohtaisesta elämästä siltä näkökulmalta, ettei työntekijän tarvitse kertoa henkilökohtaisista asioistaan, mutta työnantaja on läsnä kuuntelevana korvana, mikäli työntekijä haluaa kertoa. Ja työnantaja ei anna työntekijän henkilökohtaisen elämän vaikuttaa siihen, miten työntekijä hoitaa työnsä tai toimii työntekijänä.

Hyvä työnantaja välittää työntekijöidensä hyvinvoinnista ollen työntekijälle luotettava henkilö, jolloin työntekijä viihtyy työssään.

 

Yrityksen tuottavuus

Henkilökemiat työntekijöiden välillä – yhteys tuottavuuteen?

Työnantajan tehtävä on myös huolehtia, että työntekijöiden välillä vallitsee hyvät henkilökemiat. Tästä syystä on tärkeää, että työnantaja tuntee työntekijänsä ja pystyy olemaan myös kartalla siitä, mikäli työntekijöiden kesken on jotain mielipahaa tai negaa, joka saattaisi selkeästi vaikuttaa työpanokseen ja suoraan tuottavuuteen.

On vahvaa todistetta siitä, että henkilökemioiden toimivuus tai toimimattomuus vaikuttaa suoraan tuottavuuteen. Hyvässä työyhteisössä, missä työntekijät rakastavat työtään ja tulevat toimeen keskenään, tuottavuus on koko ajan huipussaan. Kun taas työyhteisössä, jossa on työntekijöitä, jotka eivät pysty sietämään työtään, ovat kenties leipiintyneet työhönsä, väsyneitä työyhteisön ongelmiin, joista ei puhuta ääneen, väsyneitä työntekijöiden vaihtuvuuteen ja selkeästi on havaittavissa, ettei työnantaja ole työntekijöilleen läsnä, eikä kiinnitä huomiota siihen, mitä työntekijöille oikeasti kuuluu – tuottavuus laskee ehkä hitaasti, mutta pitkällä aikajanalla tuottavuuden puute näkyy selkeästi liikevaihdossa.

 

Yrityksen tuottavuus

Sydänsävel tarjoaa ratkaisut organisaatioille nostaa tuottavuutta auttamalla parantamaan työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteyttä sekä tukea henkilökemioiden toimivuutta, millä yrityksen tuottavuus paranee.

Yritysvalmennus – sivulla lisää tietoa yritysvalmennuksesta sekä ladattava pdf-hinnasto.

 

 

 

 

Posted by Sydansavel in Yritysmaailma, 0 comments

Kuka sulle kertoiskaan, mitä sun pitäis olla?

Itsetuntemus.

Moni luulee saavansa valmiit vastaukset kuin ravintolassa lautasella tuleva upea ja maukas annos.

Vaan eipä se menekään ihan niin.

Ajatelkaapa asiaa vaikka siten, että miten kukaan voi lukea ajatuksiasi, jos et kerro niitä ääneen? Miten kukaan voi ymmärtää sinua, jos et kerro, miltä sinusta tuntuu?

Kukaan ei niin ikään voi kertoa sinulle, mitä sinun pitäisi olla, koska vain sinä voit sen tietää.

Tiedän. Se ei aina ole helppoa. Been there, gone through that. Olin vuosikausia siinä tilanteessa, etten mukamas tietänyt, kuka olen ja mitä haluan. Vaan kylläpä tiesinkin koko ajan, sitä uskaltamatta edes myöntää itselleni, saati kenellekään toiselle. Ja näin kaikki saivat minusta vääriä käsityksiä, koska en vain kyennyt ilmaisemaan itseäni siten kuin olisin halunnut.

Kerro kerro kuvastin, kuka minä olen sisältäin?

Joskus helpottaa omaa ajatuksenvaihtoa itsensä kanssa sekin, että menee konkreettisesti peilin eteen ja kysyy itseltään, mitä minä haluan, kuka minä olen? Ja sehän se vasta hullua ja pelottavaa onkin! Kuka hitto nyt niin tekee? Aivan. Entäpä jos se oikeasti auttaisikin? Miksei sitä voisi kokeilla?

Totta puhuakseni, emme tarvitse mitään mambojamboa ja hokkuspokkuksia tai mitään ULKOPUOLISTA sille, että tapaisimme itsemme. Joskus jokin ulkopuolinen asia voi mukavan kevyesti tönäistä sisimmän itsensä äärelle, sinne alitajunnan syövereihin, jossa ne kaikki syvimmät mietteemme ovat ja joissa tunneyhteydet syntyvät. Näitä oivia keinoja ovat mm. hypnoosit, meditaatiot ja yleisesti rentoutuminen ja mielen tyhjentäminen pintaliitoajatuksista eli päivittäisistä arkiajatuksista. Näin syvimmät ajatukset ja tunteet pääsevät esiin ja itsetuntemus kehittyy. Samoin itsensä tuntemiseen auttaa se, että muistelee, millainen oli ihan pienenä. Mitä tykkäsi tehdä, mikä muodostui kaikkein miellyttävimmäksi asiaksi ja mitä oikeesti unelmoi tekevänsä. Se ei ehkä ole enää sitä, se on saattanut muuttua, mutta monilla löytyy se kaikkein syvin ydin nimenomaan lapsuuden ajoilta ja paluu sen ajan unelmien äärelle.

Itsetuntemus

Mikäli sinusta tuntuu, että tahdot jatkaa tästä aiheesta keskustelua, ota rohkeasti yhteyttä alla olevalla lomakkeella. Autan sinua mielelläni.
Voit myös perehtyä itsetuntemusta kehittäviin kursseihin tästä.

    Posted by Sydansavel in Itsensä ilmaisu - oikea ja väärä tapa, 0 comments

    Sisäinen lapsi vai aikuinen? Tunnetko itsesi?

     

    Miten hyvin tunnet sisäisen maailmasi? 

    Tänä päivänä on nostettu paljon tapetille erilaisia henkisiä kursseja, itsensä kehittämistä ja kouluttautumista erilaisiksi elämäntapavalmentajiksi, joissa koulutuksen aikana käydään läpi myös paljon omaa itseä. Oikeastaan se on juuri tähtäimenä, ettet voit auttaa ketään toista, jos et ensin auta itseäsi ja pääse tasapainoon itsesi kanssa.

    Meillä jokaisella sisällä on kaikenikäinen minämme. Olemme joskus olleet vauvoja syntyessämme tähän maailmaan. Olemme joskus olleet pieniä taaperoita opetellessamme kävelemään ja puhumaan. Olemme olleet leikki-ikäisiä lapsia opetellessamme meistä itsestämme ja säännöistä ja elämisestä. Olemme joskus olleet murrosikäisiä, joista on kasvanut teinejä ja nuoria aikuisia ja olemme olleet ihan hukassa itsemme kanssa hormonien sekoittaessa mieltämme ja muokatessa kehoamme. Sitten olemme tulleet niiksi aikuisiksi, joita aikuisina olemme tänä päivänä tai missä iässä ikinä tätä tekstiä luetkaan. Jokatapauksessa sinussa elää nuo kaikki eri iän versiot yhä. Sisäinen lapsi on edelleen sinussa. Se, miten käyttäydymme elämässämme itseämme kohtaan ja ympäristöämme kohtaan, määrittyy monestakin asiasta, joista yhtenä on nämä eri ikäiset versiot sisällämme. Tämän lisäksi käyttäytymiseemme lukeutuu opitut mallit, jotka ovat hyvin syvästi kytköksissä näihin ikäversioihimme, kuka missäkin iässä on oppinut minkäkin toimintatavan tai käytösmallin. Vaikka omat vanhemmat eivät olisi jotain opettaneet, olemme olleet jo varhaisesta iästämme alkaen kytköksissä moniin ihmisiin elämässämme ja siitä huolimatta kaikki on tapahtunut vain ja ainoastaan sinussa itsessäsi, omassa mielessäsi, omassa alitajunnassasi ja omassa kehossasi. Sisäinen lapsi kantaa edelleen sinun lapsuuden kokemuksia, puutteita ja tarpeita mukanasi.

    Kenen syytä?

    Kukaan muu, kuin me jokainen itse, ei voi muuttaa meitä. Mikään toimintatapa tai käytösmalli ei iskostu meihin, jos emme päätä lähteä toimimaan sen mukaan. Lapsena et voi muuta kuin joko totella tai ottaa rangaistuksen vastaan tottelemattomuudesta. Mutta aikuisena jos näet, ettei opittu toimintamalli ole tuonut sinulle sellaista elämää, mitä haluaisit elää, voi sen muuttaa löytämällä hetken, jolloin olet sen mallin ottanut itsellesi käyttöön, antamalla itsellesi anteeksi, että olet omaksunut sen tavan tehdä asioita, joka ei ole vienyt sinua mihinkään ja samalla antaa tälle pienelle joka olet silloin ehkä ollut sen turvan että nyt aikuisena muutat sen.

    Kun me olemme aikuisina vaikka tilanteessa, ettemme tiedä mitä tehdä – meidän sisäinen lapsi tuntee turvattomuutta. Jotkut ehkä ajattelevat näitä puheita hullun puheina, mutta miksi näistä sitten puhuttaisiin valtakunnallisesti ja kansainvälisesti psykiatriassa ja psykologiassa, jos nämä olisivat hullun puheita? Nämä selittävät hyvin paljon meille minäämme, omaa itseämme.

    Vain siten voit parantua menneistä, kun pystyt ottamaan tässä hetkessä aikuisena sisäisen lapsen syliisi ja antaa tälle sen turvan. Näin pystyt muuttamaan mitä tahansa asiaa elämässäsi sellaiseksi mitä haluat, kun kohtaat ensin ne asiat, jotka alitajunnassasi ovat saaneet sinut toimimaan tietyllä tavalla.

    Me ihmiset helposti etsimme aina syyllistä kaikelle, mitä elämässämme tapahtuu. Lopulta kukaan ei ole syyllinen, edes me itse, vaikka niin voisi luulla. Mutta me olemme vastuussa jokainen itse itsestämme, toiminnoistamme ja valinnoistamme. Vastuutakaan ei silti pidä ottaa negatiivisesti tai että se olisi jollain tapaa taakka, koska silloin siitä tulee juuri sellainen, millaiseksi sen ajattelee.

    Ajatuksen voima

    Tästä aiheesta voisi kirjoittaa vaikka kuinka paljon. Ja varmasti tulenkin kirjoittamaan ihan oman tekstinsä juuri tästä. Mutta tämä kiteyttää paljon sitä, mitä yllä olen jo kirjoittanut. Ja vaikka emme tietoisesti ajattelisi… sanomme ettemme ole edes ajatelleet jotain, kun toimimme tietyllä tapaa, niin meidän ei tarvitse itse ajatella, kun alitajuntamme toimii jostain opitusta toimintamallista käsin. Olemme omaksuneet jonkin toimintamallin huomaamattamme.

    Toisilla on oma ajatus tietoisempaa ja jotkut tiedostavat alitajuntansakin. He usein ovat myös tasapainoisia ihmisiä. Silti, myös heillä, koska inhimmillisyys – on niitä hetkiä kun sitä alitajuntaa ei tiedosta ja tapahtuu elämässä jotain, mitä ei ymmärräkään.

    Esimerkki. Saat parkkisakon yllättäin. Miksi? Et ehkä ajattele sitä, mutta olet saattanut joku aika sitten miettiä ohimennen kuinka rahaa palaa koko ajan ja ollut jopa huomaamattasi stressaantunut. Et välttämättä ajattele tietoisesti mutta saatat stressaantuneena ajatella, että vielä kun tähän joku parkkisakko tms. osuisi, niin olisin ihan kusessa. Ja kappas, saat parkkisakon. Tämä ehkä tuntuu sinusta kaukaa haetulta, mutta tämä on ihan tosi. Emme me suoranaisesti itse tilaa asioita tapahtumaan, mutta me huomaamatta toimimme alitajuntamme ohjaamina tietyllä tapaa, jolloin tapahtuu asioita. Tässä parkkisakkoasiassakin on vain huomaamatta jäänyt laittamatta esimerkiksi tarpeeksi aikaa parkkikiekkoon ja saa parkkisakon. Tai epähuomiossa pysäköikin väärään paikkaan jolloin saa parkkisakon.

    Kun me kiinnitämme toimintaamme huomiota, huomaamme että voimme muuttaa toimintaamme, mutta vain, jos pystymme ymmärtämään ja hyväksymään. Vain jos kykenemme tiedostamaan asiat itsessämme, antamaan ne itsellemme anteeksi ja kiittämällä, että voit oppia niistä. Nämä eivät ole ihan helppoja ja yksiselitteisiä asioita. Näistä voisi keskustella vaikka miten paljon.

    Ja mielelläni näistä tulen puhumaankin oman kokemukseni kautta. En minä näistä kirjoittaisi jollen olisi itse kokenut. Kokemukseni on tarjolla sinulle myös verkkokurssien kautta.

    Posted by Sydansavel in Oman itsensä tunteminen, 0 comments

    Motivoiva kouluttaminen

    Motivoiva kouluttaminen

     

    Olen elämäni aikana istunut monilla eri luennoilla ja tavannut monia eri opettajia ja kouluttajia erilaisilla taustoilla ja erilaisista koulukunnista.

    Olen huomannut eron yliopiston lehtorin ja ammatillisen kouluttajan välillä. Ja molemmat voivat kouluttaa silti yhtä motivoivasti tai yhtä tylsästi, joka ei motivoi yhtään – motivoiva kouluttaminen loistaa poissaolollaan turhan usein.

    Toki kouluttamisessa on myös kyse itse opiskelijasta, kuinka kiinnostunut hän on koulutuksesta, johon on hakeutunut kouluttautumaan.

     

    No millainen kouluttaminen on motivoivaa?

    Oma näkökulmani tähän on seurattuani paljon niin opiskelijoiden/kouluttautujien motivaatiota kuin myös kouluttajien tapoja, että motivoiva kouluttaminen on kontaktinomainen, tunteisiin vetoava, jämpti, suora ja tarinallinen, ja siten aina mukaansa tempaavaa ja motivoivaa.

    Hiuksen hieno raja menee siinä, milloin tämä koulutustyyli muuttuu pelottavaksi. Pääosin tämä koulutustyyli on kuitenkin sitä, missä jokainen kouluttautuja istuu kiinnostuneena omalla paikallaan ja kuuntelee jokaista sanaa mielenkiinnolla ahmien kouluttajan kertomaa tarinaa.

     

    Kouluttajallakin on väliä

    Motivoiva kouluttaminen syntyy myös siitä, että kouluttaja on yksilöiden tarpeet huomioiva ja siten myös yksilöllinen kouluttaja. Hän koulutuksen aikana keskustelee useasti jokaisen kouluttautujan kanssa myös kahden kesken ja on kiinnostunut jokaisesta kouluttautujasta.

    Jos kouluttaja on koulutushetkellä motivoiva tyyppi, mutta heti koulutushetken, tunnin päätyttyä hän vetäytyy omiin oloihinsa sulkeutuneena tai selän kääntäen kouluttautujille, hän tulee menettämään motivoivan opetustyylinsä hyvin pian siten, ettei kukaan enää ole kiinnostunut kuuntelemaan.

    Sillä jokainen tarvitsee aina joskus kannustamista, tukea ja motivoimista. Kun kouluttaja antaa myös tuntien jälkeen huomion kouluttautujille, joilla kiinnostuneina on useita kysymyksiä aina päässä, hän avaa kommunikaatioyhteyden kouluttajan ja kouluttautujien välillä ja saa kouluttautujat entistä motivoituneiksi kouluttautumisesta.

     

    Aikaa on oltava

    Kouluttajalla on oltava aikaa kouluttautujille. Häneltä on koulutustuntien lisäksi löydyttävä aikaa henkilökohtaiselle neuvomiselle, tukemiselle ja yleiselle keskustelulle kaikkien kanssa yhdessä. Häneltä on löydyttävä aikaa myös kirjallisiin töihin, kuten tehtävien läpikäyntiin ja kokeiden arvosteluun.

    Mutta motivoivalla kouluttajalla on aikaa, kun hän on itse sydämellään kouluttaja. Kouluttaja ei voi olla motivoiva, jos hänellä ei ole itsellään sydän täysillä mukana kouluttamisessa.

     

    Varmistan aina aikani valmennettavilleni. Perehdy halutessasi tarjontaani ja paranna kanssani itsesi sekä läheistesi elämää tutustumalla yritysvalmennuksiini ja yksilövalmennuksiini.

    Posted by Sydansavel in Kouluttaminen, 0 comments

    Työnhaku – loputon suo

    Työnhaku – loputon suo?

     

    Olen ollut joitakin kertoja työnhakijana elämäni aikana. Usein työttömyyteni on kestänyt yhdestä viikosta pariin kuukauteen, mutta pisimmillään työttömyys on kestänyt yli vuoden, johon perään on tullutkin yhtäkkiä äitiysloma ja taas työttömyys kestänyt yli puoli vuotta. Pisimmillään olin virallisesti työelämästä pois vuosina 2013-2016, jolloin siis kirjoitin samanaikaisesti kirjaa, olin äitiyslomalla ja sivutoimisesti toimin yrittäjänä ja työnhaku oli aktiivista.

     

    Joskus työnhaku tuntuu helpolta, joskus vaikealta

    Täytyy sanoa, että toisinaan on ollut sellainen tunne, että vittuuks tässä edes yrittää, kun ei mistään tunnu saavan mitään työtä. Etenkin tänä vuonna. Tiedän, että koronalla on oma osuutensa tämän vuoden työttömyyteen, mutta kas kummaa kun juuri niihin työpaikkoihin, joihin olen hakenut – on aina palkattu joku eikä se ole vaikuttanut koronaan.

     

    Ketä syyttää jos ei työllisty?

    Jos ajattelee, että olen tämän vuoden aikana hakenut yli 300 työpaikkaan, ollen vain muutamassa paikassa työhaastattelussa ja saaden vain yhden osa-aikaisen vuokratyöpaikan, joka päättyi 2kk työjakson jälkeen, sitä pistää miettimään, että kenessäköhän tässä on vika, kun ei vain pääse tekemään sellaista työtä, missä oikeasti olisi hyvä ja mikä oikeasti kiinnostaisi.

    Minä en ole ainakaan ketään muuta syyttänyt kuin itseäni. Tosin, mitä ammattilaisilta olen kuullut, työhakemukseni ja ansioluetteloni ovat olleet mielenkiintoisia ja he ovat nähneet ne positiivisessa valossa. Kuitenkin taas toisesta ääripäästä on sanottu, että ansioluetteloni on sekava eikä siitä saa kiinni, että mitä haluan ja kuka olen.

    Ja pakko myöntää, että kerta toisensa jälkeen kun saa kieltäviä vastauksia, niin sitä alkaa tosiaan itsekin jo ajattella, että tokkopa tiedän ihtekään kuka mä oon.

    Väistämättä masennus hiipii olan taakse kolkuttelemaan ja yrittää ottaa valtaa, koska sitä lataa kaiken, syvimmänkin olemuksensa hakemuksiin – etenkin niihin, jotka oikeasti kiinnostavat.

    Tähän saakka elämässäni vain niistä työpaikoista on aina tullut työhaastattelukutsu, minne en ole oikeasti edes hakenut. Ne työhakemukset ovat olleet toisella kädellä hutaistuja ja jotain liibalaabaa kirjoitettuja. Kun taas kaikki ne joihin oikeasti olen hakenut, olen panostanut ja kertonut kuinka osaava henkilö olisin siihen työhön, mutta vain korkeammin koulutetut tai useamman työkokemusvuoden omaavat ovat saaneet työn.

    Ymmärränhän minä, ettei työnantaja voi ottaa riskiä palkatessaan henkilöä, jolla ei ole kokemusta. Mutta entäpä ne tähdet, jotka ovat piilossa juuri siellä, missä ei kokemus näy eikä koulutuskaan alasta, vaan se puhdas elämänkokemus ja persoonan oma soveltuvuus juuri siihen työhön. Osaamista voi olla vaikka ei olisi kouluttautunut kyseiseen työhön/ammattiin tai omaisi monen vuoden työkokemusta.

     

    Mikä ala kiinnostaa? Minne oikeasti töihin?

    Voin sanoa ihan rehellisesti, että työnhaku jos mikä on jossain kohti elämää tuottanut päänvaivaa enemmänkin. Mistä syystä? – Suurin syy on ollut kannustuksen puute varhaislapsuudessa.

    Tiesin jo lapsena haluavani olla joku, joka esiintyy lavoilla. Oli esiintyminen sitten puhumista, laulamista, näyttelemistä – mitä tahansa luovaa. Samoin olen aina halunnut kirjoittaa ja auttaa ihmisiä sekä eläimiä. Olen hirvittävän eläinrakas. Eniten rakastan koiria ja kissoja, mutta lässytän jokaikiselle eläimelle mitä näen ja aina pitää saada päästä pitämään sylissä ja silittää – oli eläin sitten kuinka iso tahansa.

    Kirjoittaminen tuntuu yhtä luontevalta kuin lavalla seisominen, vaikka samaan aikaan yleisön edessä seisominen pienelläkin ajatuksen tasolla saa järkyttävän paskahalvauksen sisälläni aikaan. Tämä johtuu taas koulukiusaamisesta ja työelämässä jatkuneesta kiusaamisesta eri työpaikoilla, milloin työntekijän ja milloin pomon toimesta.

    Nyt olen kuitenkin siinä pisteessä, että AION päästä tekemään sitä LUOVAA työtä missä olen oikeasti hyvä. Ja se on mitä tahansa puhumista. On se sitten ammattinimikkeeltä ammatinohjaaja tai opinto-ohjaaja tai keynote-puhuja, luennoitsija, kouluttaja – mikä ikinä. Lisäksi tähän päälle vaikka harrastuksena jos ei elantoaan ansaitsevana keikkailevana artistina laulamista ja esiintymistä niin teattereissa kuin tv:ssä.

    Ja painotan vielä. Olen kaikkein syvimmältä olemukseltani LUOVA ja sitä haluan ruokkia. Luovuuttani.

    Rakastan ideoida, suunnitella ja toteuttaa ja olen parhaimmillani kun saan kehittää asioita eteenpäin, kun saan auttaa ihmisiä eteenpäin elämässään – esimerkiksi motivoimalla löytämään jokaisesta ihmisestä sen jokaisen ydinosaamisen ja fokusoida suunnitelmallisuus elämässä sen ympärille.

     

    Miten päästä töihin sinne minne oikeasti haluaa?

    Tähän toivoisin oikeasti saavani vastauksen myös itse. Olen googletellut, olen ottanut yhteyttä, laittanut hakemuksia, tehnyt postauksia….. jotain teen joko hiton väärin tai en ole riittävän jämäkkä/ahne tai jokin muu mättää, koska tuntuu etten vain etene.

    USKON silti joka hetki, että vielä tästä hyvä tulee ja vielä olen siellä, missä mun pitääkin. Mutta olisi kauhean kiva, että se tapahtuisi aika pian, koska pelkojen ja epävarmuuden takia sitä on jo odottanut aivan liiaksi. Nyt ois se aika kun ois jo odotettu ja nyt ois tekemisen paikka.

     

    With love,
    Sydänsävel

     

    PS. Työnhaku on oikeasti loputon suo, PAITSI kun löytää oikeat tavat hakea, ne oikeat sanat ja sen oikean polun. Sen jälkeen se on helppoa! Kaikki tapahtuu kirjaimellisesti itsestään, kun lakkaa yrittämistä – suomenkielellä osaa päästää irti tarpeesta ja uskoo saavansa sen, mihin tuntee vetoa.

     

    #rekry #töihin #työnhaku #opentonewopportunities #puhuja #esiintyjä #näyttelijä #artisti #lavallemars #omanelämänsäsamihedberg #työnhaunturhautuminen

    Posted by Sydansavel in Työnhaku, 0 comments